Pink Milk – Ultraviolet

In exotic English

Ultraviolet delivers all the colour of the dark with a sweet, eargasmic touch.

I discovered the Swedish duo Pink Milk a couple of years ago through a wonderful coincidence on Instagram. After listening to their album Purple released in 2017, I was absolutely enchanted: this band plays dreamy, melancholic floating sounds – yes, completely my cup of tea.

Pink Milk’s new album Ultraviolet (2021) continues on this same charming path. Along the way, more gothic nostalgia from the last millennium has been added as a spice to this new release. There is something irresistibly familiar and safe in the sound world, as if a touch of Molly Nilsson’s early days darkness and the atmosphere of Beach House had also been thrown in. I love!

When you put Ultraviolet’s stunningly echoed songs flavored with touchingly beautiful vocals on your headphones, nothing scares you anymore – not even the unmasked fellow passengers on the Corona times subway. Eargasmic. ❤

Suomeksi

Ultraviolet tarjoaa kuulijalle pimeän kaikki värit ihanalla korvia halailevalla tatsilla.

Löysin ruotsalaisen Pink Milk -duon pari vuotta sitten ihanan sattuman kautta Instagramista. Kuunneltuani tuolloin ensimmäistä kertaa heidän vuonna 2017 julkaisemaansa Purple-albumia ihan lumouduin: nämä tyypit soittavat unenomaista, upein äänivallein maustettua melankolista leijuvaa musaa, joka on täysin minun juttuni.

Juuri julkaistu albumi Ultraviolet (2021) jatkaa tällä samalla huumaavalla tiellä. Matkan varrelta on uudelle julkaisulle tarttunut mukaan lisää mausteeksi vime vuosituhannelta kumpuavaa gootahtavaa nostalgiaa. Äänimaailmassa on jotain vastustamattoman tuttua ja turvallista, kuin mukaan olisi heitetty myös ripaus fanittamani Molly Nilssonin alkuaikojen synkkyyttä ja Beach Housen tunnelmointia. Rakastan!

Kun laittaa Ultravioletin upeasti kaiutetut ja riipivän kauniisti lauletut biisit kuulokkeisiin soimaan, ei mikään enää pelota – ei edes maskittomat kanssamatkustajat korona-ajan metrossa. Korvat kiittää. ❤

Tekijä: Kirsi Kissis

I have the emotional stability of an Ikea table.